Tiedämme, millainen opetus on motivoivaa ja lisää hyvinvointia, mutta unohdamme sen käytännössä

Teksti: Pekka Peura

Kysymys lukijalle: Miksi oppimistutkimuksen tuloksia ja hyvään oppimiseen johtavia elementtejä ei osata ottaa käyttöön opetuksen valtavirtaan?

Tutkimusten pohjalta tiedetään muun muassa motivaation ja tunteiden merkityksestä, ja että tiedon aktiivinen prosessointi on tärkeää. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana tehtyjen tutkimusten avulla ymmärrämme lasten kokemusmaailmaa, nuorten oppimista, mistä motivaatio tulee sekä minkälainen opetus on motivoivaa ja lisää hyvinvointia.

Kasvatuspsykologian professori ja oppimistutkija Kirsti Lonka toteaa Koulu-podcastin 9.jaksossa, että "meillä on sellaisia tapoja olla vuorovaikutuksessa, jotka latistaa, saa voimaan huonosti ja tyhmentää. Meillä on myös tapoja olla pedagogisessa vuorovaikutuksessa, jotka voimauttaa, saa ihmisen kukoistamaan, voimaan hyvin ja haluamaan oppimaan lisää."

Kysymys onkin: mitä pitäisi tapahtua, jotta oppisimme tekemään tietoisesti enemmän hyvää ja samalla tekemään tahattomasti ja tiedostamattamme vähemmän pahaa.

(Katso Kirsti Lonkan ajatukset aiheesta videolta, kesto 01:00.)

"Luento on vähiten tutkittu oppimismenetelmä"

Opetuskäytänteitä ei tarvitsisi kehittää edes minkään tietyn ideologian pohjalta, vaan riittäisi, että otettaisiin käyttöön muutamia tutkitusti toimivia oppimisen elementtejä. Uusien käytänteiden käyttöönottoa saattaa kuitenkin jarruttaa se, että niitä herkästi kyseenalaistetaan tai että peräänkuulutetaan selkeää tutkimusnäyttöä niiden toimivuudesta.

Jätkäsaaren peruskoulun rehtori Kirsi Myllymäki kääntää tämän ajattelun toisin päin: "Näytä mulle se tutkimus, missä sanotaan, että kaikkien pitää istua rivissä ja ope seisoo siellä edessä."

Kirsti Lonka komppaa toteamalla, että "luento on vähiten tutkittu oppimismenetelmä. Kaikkia näitä 400 vuotta vanhoja institutionaalisia rutiineja pidetään itsestään selvinä. Eihän niitä kukaan tutki. Tutkimuksesta kuitenkin tiedetään, että passiivinen hiljaa istuminen ja kuuntelu on tehottomin ja vähiten motivoiva tapa oppia."

(Katso Kirsi Myllymäen ja Kirsti Lonkan ajatukset aiheesta, kesto 01:00.)

Yhdessä tekeminen ja tiimiopettajuus kehittää pedagogisia taitoja

Yksi helpoimmista ja mielekkäimmistä tavoista kehittää omaa ja kouluyhteisön pedagogista osaamista on yhdessä tekeminen esimerkiksi tiimiopettajuuden muodossa. 

Tämän myös Kirsi Myllymäki nostaa yhtenä keskeisenä toimintamallina. "Kun lähtee yksinopettajuudesta tiimiopettajuuteen, siinä on pieni neulansilmä, mutta en ole tavannut ketään, joka on mennyt sen läpi ja haluaisi sen jälkeen palata opettamaan yksin."

Kuuntele tai katso koko jakso Spotifysta tai YouTubesta.